lauantai 25. tammikuuta 2014

Hutista hurmaavaksi!

...kolmas kerta toden sanoo... Jospa nyt saisi tämän lopulta tehtyä, kaksi kertaa haitui teksti taivaan tuuliin. Eikä mennyt kuten röpsössä myöskään tämä haaste. Ei tullut. Hutista hurmaavaa viime viikonlopuksi eikä täksikään viikonlopuksi.

Koska jotain on kuitenkin jotian on esiteltävä, etten olisi ihan luuseri, niin esittelen joulukuussa tekemäni rannekorun, joka valmistui ikään kuin muistona opinnoistani viimeisen 1,5 vuoden aikana. (Nyt olen lähinnä keskittynyt katsomaan televisiosta kaikki ne ohjelmat jotka on jääneet väliin, hirvee urakka...)

Korussa on käytetty enemmän tai vähemmän huteja, mm. näitä ihmeellisiä foliolamppuhelmiä, jotka esittelin vuosi sitten. Nyt ne kuitenkin löysivät paikan. Helmet näyttäytyvät eri värisinä eri valaistuksessa aivan kuten ihminenkin näyttäytyy ja käyttäytyy eri tavoin ympärisöstä riippuen.

Tumma AB-siemenhelmijono muistuttaa opintojen aikaisesta kiireestä, jossa silloin tällöin pilkahtelee muutakin kuin tukka putkella menoa. Hilut ja helyt muistuttavat opintoeyhmästämme, jossa oli monen alan ammattilaisia.